Tänään se sitten on. Tasan kolmekymmentä vuotta sitten äiti saattoi loppuun kuudesta raskaudestaan sen vaikeimman ja minä synnyin. Oli kuulemma sateista ja myrskyisää, joten siihen nähden elämä on paremmalla mallillaan ainakin juuri tänään.
Tänään on kaikki muukin ollut täydellisesti mallillaan. Olen tuntenut oloni nuoreksi ja onnelliseksi ja ennen kaikkea tosi rakastetuksi. Tähän on vaikuttanut se, että töissä ihmiset ovat päivitelleet joukolla nuorta ikääni ja halailleet ja onnitelleet minua käytännössä koko päivän. Yksi koulun ysiluokista oli tullut muita aiemmin kouluun ja leiponut kotitalouden luokassa minulle täytekakun ja ommellut käsityön luokassa lahjaksi kaksi tyynyä. Olin siitä todella liikuttunut, varsinkin kun tuo kyseinen luokka oli juuri se, jolle olen ollut kaikkein eniten vihainen ja antanut jälki-istuntoakin kaikista luokista eniten. Muutenkin huomasin, että eniten minua kävivät halailemassa ne oppilaat, jotka yleisesti ottaen olivat niitä kaikkein hankalimpia. Yritin sitä kotipsykologoida niin, että ehkä niillä sitten on kaikkein suurin tarve saada hyväksyntää ja kiinnittyä niihin ihmisiin, jotka edes vähän heistä tykkäävät.
Minua ovat muistaneet käytännössä kaikki muutkin ihmiset, joita ollen laiminlyönyt kaikin mahdollisin tavoin tässä viimeisen vuoden tai parin aikana. Minun ystäviltäni vaaditaan aivan käsittämätöntä kärsivällisyyttä ja kestoa. Minä en nimittäin koskaan soita kenellekään, en saa sovituksi tapaamisia, enkä muista kenenkään merkkipäiviä. Enkä tosiaankaan saa mitään lähetettyä postissa ikinä. Siitä huolimatta minua muisti kokonainen liuta ihmisiä, mikä liikutti minua tosin paljon. Olen tosi kiitollinen ihanista ystävistäni.
Entäs tämä kotiväkeni sitten? Pojat olivat tehneet ihanat kortit päiväkodissa ja herra Y oli ostanut aivan huippulahjat ja herkkuja ja viiniä niin paljon, että kolmenkympin kunniaksi laihtumani kolme kiloa tulevat varmaan tämän viikonlopun aikana takaisin. Herra Y otti jotenkin ihan turhaan paineita lahjarintamalla, koska en ole muistaakseni koskaan valittanut saamistani lahjoista. Paketista paljastui lopulta ihana Kalevala-koru sekä Calvin Klein-rannekello. Viimeksi olen saanut kellon rippilahjaksi iskältä ja tämä kello tuntuu vähintään yhtä tärkeältä.